Kiintymyssuhdetta voi vahvistaa imetysohjauksella
Oman lapsen ruokinta on tavallinen, hurjan tärkeä ja monenlaisia tunteita herättävä asia. Moni äiti toivoo voivansa imettää vauvaansa, mutta osa äideistä valitsee olla imettämättä. Tapahtuipa lapsen ruokinta sitten rinnasta tai pullosta, on ruokailu myös oiva hetki syventää äidin ja lapsen välistä kiintymyssuhdetta.
Mikäli äiti haluaa imettää vauvaansa, on imetykseen hyvä valmistautua jo raskausaikana. Imetysohjausta tulisi tarjota neuvolapalveluissa rutiinisti keskiraskaudesta eteenpäin ja ainakin neuvolavastaanotoilla olisi hyvä keskustella äidin toiveesta imetyksen suhteen. Käytännöissä on valitettavasti paljon paikkakunta- ja neuvolakohtaisia eroja.
Imetykseen valmistautuminen raskausaikana luo luottamusta imetyksen onnistumiseen ja helpottaa “tositoimiin siirtymistä” sitten, kun vauva on syntynyt. Kun hyvän imuotteen periaatteet, ergonomiset imetysasennot ja imetyksen turvamerkit on käyty läpi jo odotusaikana, pääsevät äiti ja vauva harjoittelemaan imetystä paineettomammin.
Imetyksen ensihetket
Vauvan synnyttyä imetys voi tuntua alkuun haastavalta, ihan sähläykseltä, täydellisen sujuvalta, jännittävältä, ihan luonnolliselta tai kaikelta tältä vuorotellen – ja monelta muulta. Imetyksen ensipäivät ovat usein tunteita täynnä, sillä äiti käy läpi melkoista hormonaalistakin vuoristorataa.
Maidonnousu rintoihin tapahtuu yleensä 2-4 päivää synnytyksestä (sektiosynnyttäneillä n. päivän viiveellä) ja se voi tuntua hurjaltakin: rinnat muuttuvat pingottaviksi ja kudosturvotusta voi esiintyä, joillakin äideillä voi nousta pientä lämpöä. Tämä menee onneksi pian ohi ja rinnat tottuvat uuteen rooliinsa “maidontuotantolaitoksena”.
Vauva kannattaa ottaa ensipäivinä rinnalle jo ihan ensimmäisistä, hentoisistakin nälkämerkeistä, jolloin maidontuotanto käynnistyy vauvan tarpeita vastaavaksi. Itku on myöhäinen nälkämerkki: suun aukominen, lipominen, hamuilu, käsien suuhun vienti, pään kääntely puolelta toiselle ovat merkkejä, joilla vauva viestittää nälkäänsä. Itkuista vauvaa voi olla vaikea rauhoittaa rinnalle, joten mieluummin tarjoaa vauvalle rintaa ennemmin kuin liian myöhään!
Muutakin kuin ruokaa – kiintymyssuhde vahvistuu
Imetys – tai vauvantahtinen pulloruokinta – on kuitenkin paljon muutakin kuin vain ruokailuhetki. Se on vanhemman ja vauvan läheisyyttä, kehon lämpöä, tuoksuja, ääniä, pieniä hapuilevia sormia… se on parhaimmillaan yhteisen suhteen luomista, samaan hetkeen asettumista, toinen toiseen tutustumista, vahvaa yhteyttä.
Mikäli raskausaika on ollut erityisen haastava tai mielikuvia vauvasta on ollut vaikea muodostaa, vauvan hoitotoimet ja ruokintakin voi tuntua ajatuksena haastavalta. Tällöin voi olla tarpeen vahvistaa varhaista kiintymyssuhdetta äidin ja vauvan välillä esimerkiksi vuorovaikutusta tukevan imetysohjauksen keinoin.
Auvoisen vuorovaikutusta tukeva imetysohjaus on paikka imetyksen sujuvoittamisen lisäksi myös vanhemman ja lapsen ainutlaatuisen suhteen vahvistamiselle. Nimestään huolimatta vuorovaikutusta tukevan imetysohjauksen vastaanotolla käydään myös vauvantahtisen pulloruokinnan perusasiat vanhemman niin halutessa.
Kattavasti imetystietoutta löydät myös Imetyksen tuki ry:n sivuilta!
Kirjoittaja on psykologi, tutkija ja imetysohjaaja, joka liputtaa armollisemman vanhemmuuden puolesta, jotta yksikään vanhempi ei uupuisi ja jotta matkasi vanhemmuudessa voisi olla auvoinen.
Kuka kirjoittaa?
Olen Psykologipalvelu Auvoisen Elina, yhden ihanan äiti, psykologi ja imetysohjaaja.
Olen kirjoittanut näitä tekstejä pitäen mielessäni sen, mistä olisin halunnut saada itse tietoa odotusaikanani ja vanhemmuuteni ensimetreillä.
Arvostan tutkittua tietoa ja voit luottaa siihen, että näiltä sivuilta löytyy mutuilun sijaan aitoa asiaa.
Toivon, että löydät näistä etsimäsi tiedon tai lempeät sanat juuri silloin, kun niitä eniten kaipaat.
Haluatko säkin Auvoisen postin?
Auvoisen posti on harvajaksoisesti sähköpostiisi tipahteleva lempeyskirje, joka tukee sua vanhemmuudessa ja kertoo Auvoisen tuoreimmat kuulumiset.
Webpage Design:
Valpuri Ahponen
Webpage Design: Valpuri Ahponen